PÄÄLLYSTEPELTI

Päällystepelti. Päällystepeltejä tarvitaan: Teollisuuskäyttöön soveltuvan eristyksen käytettävyys erilaisissa olosuhteissa ei määräydy yksinomaan näiden materiaalien eristysominaisuuksien mukaan vaan myös oikein valittu päällysmateriaali vaikuttaa ratkaisun toimivuuteen. Laitteet altistuvat usein erilaisille kemikaaleille ja kosteille käyttöolosuhteille esimeriksi paperiteollisuudessa, kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa ja energiateollisuudessa. Putket, laitteet ja säiliöt ovat usein ulkona ja alttiita kaikille ympäristövaikutuksille. Myös sisätilojen lämpötila voi vaihdella merkittävästi, ja vaihtelut ovat usein suurempiakin kuin ulkona. Kaikki yllä mainitut ja myös useat muut ympäristötekijät vaikuttavat eristyksen ominaisuuksiin ja kestoon. Usein myös eristyksen päällysmateriaalien ominaisuuksilla on merkitystä: paineen, vedon, taipumisen, tärinän ja iskujen kestävyys sekä materiaalin lujuus jne. Näiden syiden vuoksi sopivan päällysmateriaalin valinta on tärkeää. Pelti on nykyään yleisin päällysmateriaali teollisuudessa. Putkien, laitteiden ja pienempien säiliöiden päällystämiseen käytetään yleensä sileää peltiä, ja profiloitua peltiä käytetään yleensä suorissa pinnoissa, kuten suuremmissa säiliöissä, teollisuuskäyttöön tarkoitetuissa sähköisissä suodattimissa jne. Päällystämiseen voidaan käyttää myös tulenkestävää kangasta, foliota, muoveja jne.

Päällyspeltejä käytetään:
1. suojaamaan eristystä mekaanisilta vaurioilta.
2. suojaamaan eristystä ympäristövaikutuksilta:
– kosteuden aiheuttama korroosio
– UV-säteilyn aiheuttama eristyksen haurastuminen
– tuulen kuljettamat hiukkaset, jotka aiheuttavat pintakerroksen kulumista (eroosio)
3. suojaamaan eristystä teollisen käyttöympäristön aiheuttamalta syövyttävältä korroosiolta.
4. eristyksen helpompaan puhdistukseen, joka auttaa varmistamaan asianmukaisen hygienian esimerkiksi elintarviketeollisuudessa.
5. eristysmateriaalista peräisin olevan pölyn välttämiseen.
6. arkkitehtuurisesti yhtenäisemmän lopputuloksen varmistamiseen.
Päällysmateriaalia valittaessa on huomioitava materiaalin ominaisuudet sekä käyttöympäristöissä erilaisissa käyttöympäristöissä. Lisäksi on muistettava, että päällysmateriaalien tukirakenteet ja kiinnitystarvikkeet ovat tärkeitä myös eristyksen toimivuuden kannalta.

Esimerkkejä: Kuumasiltojen ja auringonvalon aiheuttama lämpö sekä muu lämpösäteily voivat nostaa päällyspellin lämpötilaa huomattavasti. Tulipalossa pellin lämpötila on korkea, joten korkeamman paloriskin olosuhteissa tulisi välttää alumiinipellin käyttöä päällysmateriaalina.

MATERIAALIT: Päällyspeltejä on useita erilaisia erilaisiin käyttöolosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin. Yleisimmät materiaalit ovat:

Ruostumattomasta teräksestä (RST; AISI 304) ja haponkestävästä teräksestä (HST; AISI 316) tehtyjä päällysmateriaaleja käytetään erityisen vaativissa olosuhteissa, joissa kuumasinkitys ei enää riitä estämään korroosiota. Yleisimmät käyttökohteet ovat kemianteollisuus, paperiteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Näitä teräksiä käytetään myös erityisen korkeaa hygieniaa edellyttävässä käytössä, kuten vaikkapa terveydenhuoltoteollisuudessa. Ruostumaton teräs on 1900-luvun keksintö. Kyseessä on erilaisia metalleja sisältävä metalliseos. Muutamat näistä aineosista eivät ole metalleja, ja tällainen on esimerkiksi hiili. Ensisijainen materiaali on rauta, ja sidosaineina käytetään kromia sekä nikkeliä, joiden tehtävänä on estää korroosio eli metallipinnan syöpyminen ja ruostuminen. “Ruostumaton teräs” on kyseessä silloin, kun seoksen kromipitoisuus on yli 12 %. Kromi estää teräksen pinnan korroosion, sillä kromi muodostaa pintaan ohuen suojaavan oksidikerroksen. Mitä suurempi kromipitoisuus on, sitä paremmin metalli sietää korroosiota. Ruostumattoman teräksen sisältämän nikkelin tehtävänä on varmistaa korroosionsuojaus. RST- tai HST-teräksen valintaan vaikuttavat useat eri tekijät. Tärkein niistä on erilaisten kemikaalien pitoisuus ja esiintyminen käyttöympäristössä. Nyrkkisääntönä on, että happoa sietävä HST-teräs sopii paremmin teollisuuskäyttöön ja rannikolle sekä myös sellaisiin käyttöympäristöihin, joissa on klooria.

Alumiinilla on useita hyviä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi hyvä korroosionkesto ja pieni tiheys, jotka tekevät siitä erinomaisen päällysmateriaalin. Alumiini reagoi aktiivisesti happeen, joten uusi metallipinta hapettuu nopeasti. Pintaan muodostuu vain muutaman atomikerroksen paksuinen tiivis oksidikerros, joka suojaa pintaa korroosiolta. Edut sinkittyyn peltiin verrattuna: kestää paremmin hapanta ympäristöä, hankaaminen tai iskut eivät aiheuta kipinöitä, painaa vain kolmanneksen sinkityn pellin painosta ja näyttää paremmalta. Miinukset: ei sovellu paloeristeen päällystämiseen (sulamislämpötila 620 °C), edellyttää huolellisempaa käsittelyä osia valmistettaessa, alttiimpi mekaanisille vaurioille ja rakenteeltaan terästä heikompi, joten vastaavan lujuuden saavuttaminen edellyttää paksumpaa metallia. On myös terästä kalliimpi.

Polyvinyylikloridiin perustuva päällysmateriaali. Erittäin helposti käsiteltävä materiaali. Ei siedä hyvin UV-säteilyä, mutta sietää sitäkin paremmin korroosiota myös vaativissa ympäristöolosuhteissa teollisuuskäytössä ja rannikolla.

Polyvinyylifluoridiin perustuva päällysmateriaali. Säilyttää värinsä erinomaisesti, joten on hyvä vaihtoehto erityisesti silloin, kun värin säilyminen on erityisen tärkeää. Naarmuuntuu kuitenkin helposti.

Maalattu ohut teräslevy tehdään edeltävästi sinkitystä ja maalatusta teräksestä. Sopii sisätiloihin, joissa ei ole huomattavaa kosteutta sekä muuhun käyttöön, jossa ympäristövaikutukset ovat pienet ja käyttö tapahtuu ensisijaisesti puhtaassa ilmassa.

Maalaukseen käytetään:
  · POLYESTERIÄ – polyesterimaali suojaa pintaa tehokkaasti säältä, korroosiolta ja kulumiselta. 
  · PURAL – polyuretaanipohjainen maalipinta sietää hyvin UV-säteilyä, on helppo käsitellä myös matalissa lämpötiloissa ja kestää kemikaaleja. Teräspelti voidaan päällystää toisinaan myös muilla metalleilla, kuten kuparilla, tinalla, alumiinisinkillä jne.